Kyberturvallisuuden riskipäällikkö – työpaikat Suomessa
ICT-turvallisuusjohtajat ehdottavat ja toteuttavat tarvittavia turvallisuuspäivityksiä. He neuvovat, tukevat, tiedottavat, antavat koulutusta, lisäävät turvallisuustietoisuutta ja toteuttavat suoria toimia koko verkossa tai sen osassa.
Kyberturvallisuuden riskipäällikkö - Mitkä taidot ovat pakollisia?
Opas asiaankuuluvien alan standardien, parhaiden käytäntöjen ja oikeudellisten vaatimusten soveltamiseen ja täyttämiseen.
Sisäiset riskinhallintamenetelmät, joilla tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan tietotekniikkaympäristössä esiintyviä riskejä. Menetelmät, joilla minimoidaan, seurataan ja valvotaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia tuhoisien tapahtumien mahdollisuutta ja vaikutuksia.
Sellaisten toimenpiteiden ja velvollisuuksien määrittäminen, joilla varmistetaan tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus. Sellaisten toimintalinjojen täytäntöönpano, joilla estetään tietoturvaloukkaukset, havaitaan luvaton pääsy järjestelmiin ja resursseihin ja reagoidaan siihen, muun muassa ajantasaiset tietoturvasovellukset ja työntekijöiden koulutus.
Prosessi, jossa tutkitaan ja kerätään digitaalisia tietoja lähteistä oikeudellista todistusaineistoa ja rikostutkimuksia varten.
Yhtiön määrittelemä suunnitelma, jossa asetetaan tietoturvatavoitteet ja riskien vähentämistoimet, määritellään valvontatavoitteet, vahvistetaan mittaustavat ja vertailuarvot noudattaen lakisääteisiä, sisäisiä ja sopimusperusteisia vaatimuksia.
Laatia yrityksen strategia, joka koskee turvallisuutta ja tietoturvaa, jotta voidaan maksimoida tietojen eheys, saatavuus ja tietosuoja.
Laatia ja noudattaa organisaation turvaamiseen tarkoitettuja kirjallisia sääntöjä ja käytäntöjä, kuten sidosryhmien välistä käyttäytymistä koskevia rajoituksia, suojaavia mekaanisia rajoitteita ja tietoihin pääsyn rajoittamista.
Organisaation laatupolitiikka ja sen tavoitteet, hyväksyttävä laatutaso ja sen mittaamistekniikat, sen oikeudelliset näkökohdat ja tiettyjen yksiköiden tehtävät laadun varmistamiseksi.
Tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta koskevat standardit, kuten ISO, ja tekniikat, joita tarvitaan varmistamaan niiden noudattaminen organisaatiossa.
Internetin kehitystä ja käyttöä ohjaavat periaatteet, määräykset, normit ja ohjelmat, kuten internetin verkkotunnusten hallinta, rekisterit ja rekisterinpitäjät, ICANNin/IANAn määräysten ja suositusten mukaisesti, IP-osoitteet ja nimet, nimipalvelimet, aluenimijärjestelmä, aluetunnukset ja integroidun digitaalisen verkon ja nimipalvelun tietoturvalaajennuksen näkökohdat.
Laatia, testata ja toteuttaa tarvittaessa toimintasuunnitelma, jolla kerätään tai korvataan kadonneita tietojärjestelmän tietoja.
Kehittää ja toteuttaa menettelyjä, joilla tunnistetaan, arvioidaan, käsitellään ja vähennetään tieto- ja viestintätekniikan riskejä, kuten hakkerointia tai tietovuotoja, yrityksen riskistrategian, -menettelyjen ja -politiikan mukaisesti. Analysoida ja hallita turvallisuusriskejä ja -poikkeamia. Suositella toimia digitaalisen turvallisuusstrategian parantamista varten.
Tieto- ja viestintätekniikan hankkeiden suunnittelua, toteutusta, uudelleentarkastelua ja seurantaa koskevat menetelmät, kuten tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen kehittäminen, integrointi, muuttaminen ja myynti, sekä hankkeet, jotka liittyvät teknisiin innovaatioihin tieto- ja viestintätekniikan alalla.
Tunnistaa mahdolliset komponenttien toimintahäiriöt. Seurata ja dokumentoida häiriötilanteita ja tiedottaa niistä. Käyttää asianmukaisia resursseja, jotta käyttökatkot ovat mahdollisimman lyhyitä, ja käyttää asianmukaisia vianmääritystyökaluja.
Tekniikat, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan häiriöiden perussyiden tunnistamiseen.
Tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden kehittämiseen ja käyttöön liittyvät kansainväliset määräykset.
Hallinnoida järjestelmään kuuluvien henkilöiden tunnistamista, todentamista ja valtuutuksia ja valvoa heidän pääsyään resursseihin yhdistämällä käyttäjäoikeudet ja rajoitukset todettuun henkilöllisyyteen.
Prosessi, jonka tarkoituksena on sovittaa käyttäjän ja organisaation tarpeet järjestelmän komponenttien ja palvelujen kanssa siten, että otetaan huomioon käytettävissä olevat tekniikat ja sellaiset tekniikat, joita tarvitaan tarpeiden selvittämiseksi ja määrittelemiseksi. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi haastattelemalla käyttäjiä ongelman aiheuttamien oireiden toteamiseksi ja oireiden analysoimiseksi.
Johtaa harjoituksia, joissa ihmisiä koulutetaan siihen, mitä pitää tehdä, jos tietojärjestelmien toiminnassa tai turvallisuudessa ilmenee odottamaton katastrofaalinen tapahtuma, jolloin on esimerkiksi palautettava tiedot ja huolehdittava henkilöllisyyden suojasta ja tietosuojasta, ja mihin toimiin on ryhdyttävä uusien ongelmien ehkäisemiseksi.
Älykkäiden verkkoon liitettyjen laitteiden (joista suurin osa on tarkoitettu internetyhteyksiä varten) yleiset periaatteet, luokat, vaatimukset, rajoitukset ja haavoittuvuudet.
Kyberturvallisuuden riskipäällikkö - Mitkä taidot ovat hyödyllisiä muttei pakollisia?
Sellaisten asiakirjojen laatiminen olemassa olevia ja tulevia tuotteita tai palveluita varten, joissa kuvataan niiden toimivuus ja kokoonpano siten, että suuri yleisö ymmärtää ne ilman teknisiä taustatietoja ja että ne ovat määriteltyjen vaatimusten ja standardien mukaisia. Asiakirjojen pitäminen ajan tasalla.
Vaiheet, kuten järjestelmän suunnittelu, luominen, testaaminen ja käyttöönotto, sekä järjestelmän kehittämis- ja elinkaarihallinnan mallit.
Kokonaissuunnitelman laatiminen tavoitteista, käytännöistä ja taktiikoista, jotka liittyvät teknologian käyttöön organisaatiossa, sekä kuvauksen laatiminen siitä, miten tavoitteet saavutetaan.
Turvallisuusriskitekijät, kuten laitteistot ja ohjelmistokomponentit, laitteet, rajapinnat ja toimintalinjat tieto- ja viestintäverkoissa, riskinarviointitekniikat, joita voidaan soveltaa turvallisuusriskien vakavuuden ja seurauksien arvioimiseksi ja kutakin turvallisuusriskitekijää koskevat varautumissuunnitelmat.
Tieto- ja viestintätekniset järjestelmät, joita voidaan käyttää yritysten tai organisaatioiden päätöksenteon tukemiseen.
Strategiat, tekniikat ja työkalut, joiden avulla voidaan havaita ja torjua vihamieliset hyökkäykset organisaatioiden tietojärjestelmiä, infrastruktuureja tai verkkoja vastaan.
Ulkoistamismalli koostuu yritysten palvelusuuntautuneen mallinnuksen periaatteista ja perustekijöistä sekä ohjelmistojärjestelmistä, joiden avulla voidaan suunnitella ja määrittää palvelusuuntautuneita liiketoimintajärjestelmiä erityylisissä arkkitehtuureissa, kuten yritysarkkitehtuurissa.
Hyödyntää erityisjärjestelmää, jolla seurataan organisaation ongelmien rekisteröintiä, käsittelyä ja ratkaisua laatimalla kustakin ongelmasta lippu, rekisteröimällä asianomaisilta henkilöiltä saadut tiedot, seuraamalla muutoksia ja esittämällä lipun tila siihen asti, kunnes asia saadaan päätökseen.
Hybridimalli koostuu yritysten palvelusuuntautuneen mallinnuksen periaatteista ja perustekijöistä sekä ohjelmistojärjestelmistä, joiden avulla voidaan suunnitella ja määrittää palvelusuuntautuneita liiketoimintajärjestelmiä erityylisissä arkkitehtuureissa, kuten yritysarkkitehtuurissa.
Tekniikat ja menetelmät, joilla tuetaan tietojen, toimintalinjojen, toimien ja tulosten järjestelmällistä ja riippumatonta tarkastelua tietokoneavusteisia tarkastusvälineitä ja -tekniikoita (CAAAT), kuten taulukkoja, tietokantoja, tilastoanalyyseja ja liiketoimintatietoja, käyttäen.
Erityisohjelmistot, joilla tehdään tai valvotaan testejä ja vertaillaan ennakoituja testaustuloksia todellisiin testaustuloksiin, kuten Selenium, QTP ja LoadRunner.
Säädökset, joilla turvataan tietotekniikka, tieto- ja viestintätekniset verkot ja tietokonejärjestelmät sekä niiden väärinkäytöstä johtuvat oikeudelliset seuraukset. Säänneltyihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa palomuurit, tunkeutumisen havaitseminen, virustorjuntaohjelmistot ja salaus.
Strategiat, menetelmät ja tekniikat, joilla lisätään organisaation valmiuksia suojella ja ylläpitää organisaation tehtäviä hoitavia palveluja ja toimia ja luoda kestäviä arvoja käsittelemällä tehokkaasti toisiinsa liittyviä turvallisuutta, valmiutta, riskejä ja toipumista koskevia kysymyksiä.
Järjestää ja toteuttaa tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien auditointeja niiden toiminnan, vaatimustenmukaisuuden ja tietoturvallisuuden arvioimiseksi. Kartoittaa ja kerätä mahdollisia kriittisiä kysymyksiä ja esittää suosituksia, jotka perustuvat vaadittuihin standardeihin ja ratkaisuihin.
Menetelmät, joilla suojellaan tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä, verkkoja, tietokoneita, laitteita, palveluja, digitaalista tietoa ja ihmisiä laitonta tai luvatonta käyttöä vastaan.
Yritysten ja ohjelmistojärjestelmin palvelusuuntautuneen mallinnuksen periaatteet ja perustekijät, jotka mahdollistavat palvelusuuntautuneiden liiketoimintajärjestelmien suunnittelun ja määrittelyn eri arkkitehtuurissa, kuten yritysarkkitehtuurissa ja sovellusarkkitehtuurissa.
Ohjelmiston kehittämisprosessin testaustasot, kuten yksikön testaus, integrointitestaus, järjestelmän testaus ja hyväksymistestaus.
Verkkosivustoilla, verkkosovelluksissa ja verkkopalveluissa ilmenevät hyökkäykset, vektorit ja uudet uhat, joiden vakavuuden luokittelevat OWASPin kaltaiset erikoistuneet yhteisöt.
Mekanismit ja säännökset, joiden avulla käyttöoikeuksia voidaan valvoa valikoidusti ja taata, että vain valtuutetuilla osapuolilla (ihmisillä, prosesseilla, järjestelmillä ja laitteilla) on pääsy tietoihin ja että tietojen salassapitoa noudatetaan ja vaatimustenvastaisuuden riskejä seurataan.
Avoimen lähdekoodin malli koostuu yritysten ja ohjelmistojärjestelmien palvelusuuntautuneiden mallien periaatteista ja perustekijöistä, jotka mahdollistavat palvelusuuntautuneiden liiketoimintajärjestelmien suunnittelun ja määrittelyn erityyppisissä arkkitehtuureissa, kuten esimerkiksi yritysarkkitehtuurissa.
Menetelmät ja välineet, joita käytetään investoinnin analysoinnissa sen mahdolliseen tuottoon verrattuna. Kannattavuussuhteiden ja taloudellisten indikaattorien yksilöinti ja laskenta niihin liittyviin riskeihin nähden sijoittamispäätöksen ohjaamiseksi.
Tekniikat, joilla voidaan palauttaa tietoja, ohjelmistojen komponentteja tai laitteita vian, korruptoitumisen tai vaurioitumisen jälkeen.
Menetelmät, joilla hallitaan mobiililaitteiden käyttöä organisaatiossa sekä varmistetaan niiden turvallisuus.
Sähköisen tiedon muuntaminen muotoon, jonka ainoastaan valtuutetut osapuolet voivat lukea käyttäen keskeisiä salaustekniikoita, kuten julkisen avaimen salaustekniikkaa (PKI) ja Secure Socket Layer -teknologiaa (Secure Socket Layer, SSL).
SaaS-malli koostuu määritellyistä periaatteista ja perustekijöistä yrityksille ja ohjelmistojärjestelmille, jotka mahdollistavat palvelusuuntautuneiden liiketoimintajärjestelmien suunnittelun ja määrittelyn eri arkkitehtuureissa, kuten yritysarkkitehtuurissa.
Tieto- ja viestintätekniikan palvelujen laatumallit, joissa käsitellään prosessien kypsyyttä, suositeltujen käytäntöjen omaksumista sekä niiden määrittelyä ja vakiinnuttamista, jotta organisaatio voi tuottaa vaadittuja tuloksia luotettavasti ja kestävästi. Siihen kuuluu malleja monilla tieto- ja viestintätekniikan aloilla.
Soveltaa sellaisia menetelmiä ja tekniikoita, joilla voidaan tunnistaa mahdolliset turvallisuusuhat, turvallisuusloukkaukset ja riskitekijät, käyttämällä tietoteknisiä työkaluja tietojärjestelmien valvontaan, riskien, haavoittuvuuksien ja uhkien analysointiin ja valmiussuunnitelmien arviointiin.