Pintakäsittelytekniikan insinööri – työpaikat Suomessa
Pintakäsittelytekniikan insinööri tutkii ja kehittää sellaisia tekniikoita valmistusprosesseihin, joiden avulla bulkkimateriaalin pinnan, kuten metallin, ominaisuuksia voidaan muuttaa, korroosion tai kulumisen aiheuttaman heikentymisen vähentämiseksi. He tutkivat ja suunnittelevat, miten (metallisten) työkappaleiden pintoja ja tuotteita voidaan suojata käyttämällä kestäviä materiaalia ja testaamalla niitä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Pintakäsittelytekniikan insinööri - Mitkä taidot ovat pakollisia?
Tuotanto- ja jakeluprosesseissa tarvittavat materiaalit ja tekniikat.
Erityyppiset hapettumisreaktiot ympäristön kanssa, kuten ruostuminen, kuparin pistekorroosio ja jännitysmurtumat.
Teknisen suunnittelun, kuten toiminnallisuus, toistettavuus ja kustannukset suhteessa suunnitteluun ja se, miten niitä sovelletaan teknisten hankkeiden toteuttamisessa.
Soveltaa matemaattisia menetelmiä ja käyttää laskentatekniikoita analysointiin ja tiettyjen ongelmien ratkaisemiseen.
Vaiheet, joiden avulla materiaali muunnetaan tuotteeksi, sen kehittäminen ja täysimittainen valmistus.
Säätää tuotteita tai niiden osia niin, että ne täyttävät vaatimukset.
Matematiikka on tutkimus määrän, rakenteen, tilan ja muutoksen kaltaisista aiheista. Siihen sisältyy mallien tunnistaminen ja niihin perustuvien uusien oletusten muotoilu. Matemaatikot pyrkivät todistamaan tällaisten oletusten paikkansapitävyyden tai -pitämättömyyden. Matematiikassa on monia aloja, joista osaa käytetään laajalti käytännön sovelluksissa.
Kerätä, korjata tai parantaa tietämystä ilmiöistä käyttämällä tieteellisiä menetelmiä ja tekniikoita, jotka perustuvat empiirisiin tai mitattavissa oleviin havaintoihin.
Laatia teknisiä suunnitelmia ja teknisiä piirustuksia erikoisohjelmistoilla.
Piirustusohjelmistot ja erilaiset symbolit, näkökulmat, mittayksiköt, merkkijärjestelmät, visuaaliset tyylit ja sivun asettelut, joita käytetään teknisissä piirustuksissa.
Teknisten järjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon sovellettava järjestelmällinen toimintamalli.
Tekniikan ala, joka liittyy tietämystä, ihmisiä, laitteita ym. koskevien monimutkaisten prosessien ja järjestelmien kehittämiseen, parantamiseen ja toteutukseen.
Insinööritieteen ala, joka selvittää, miten ympäristön aiheuttamia haittoja, kuten korroosiota ja pintamateriaalin pilaantumista, voidaan torjua esimerkiksi muuttamalla pintojen ominaisuuksia ja tekemällä niistä käyttöympäristöään sietäviä.
Hyväksyä valmis tekninen suunnitelma, jotta tuotteen varsinainen valmistus ja kokoonpaneminen voitaisiin aloittaa.
Pintakäsittelytekniikan insinööri - Mitkä taidot ovat hyödyllisiä muttei pakollisia?
Eri tekniikat, joilla yhdistetään metallipalat sulattamalla ja lisäämällä kahden kappaleen liitokseen täytemetallia, kuten hopeakovajuotto ja induktiojuotto.
Tieteen ja tekniikan ala, joka tutkii uusia materiaaleja niiden rakenteen, ominaisuuksien, synteesin ja suorituskyvyn perusteella eri tarkoituksiin, mukaan luettuna rakennusmateriaalien tulenkestävyyden parantaminen.
Kiinteiden esineiden käyttäytyminen, kun niihin kohdistuu rasitusta ja jännitystä, ja näiden rasitusten ja jännitysten laskentamenetelmät.
Kirjata tiedot, jotka on yksilöity aiemmissa testeissä, jotta voidaan varmistaa, että testissä saadaan tiettyjä tuloksia, tai tarkastella tutkittavan reaktioita poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Sähkötekniikan eli sähkön, elektroniikan ja sähkömagnetismin tutkimisen ja soveltamisen alan ymmärtäminen.
Raudan ja rautaa sisältävien seosten, kuten teräksen, ruostumattoman teräksen ja valuraudan, erilaiset jalostusmenetelmät.
Erilaiset menetelmät, joilla hitsataan yhteen metallikappaleita eri laitteilla, kuten happi-asetyleenihitsaus, kaasumetallikaarihitsaus ja volframi-inerttikaasuhitsaus.
Erityyppiset jätteet, jotka aiheuttavat riskejä ympäristölle, kansanterveydelle ja turvallisuudelle, kuten radioaktiivinen jäte, kemikaalit ja liuottimet, elektroniikka sekä elohopeaa sisältävät jätteet.
Kehittää yhteistyössä insinöörien ja tutkijoiden kanssa testausprotokollia, joilla voidaan tehdä erilaisten materiaalien, kuten metallien, keramiikan ja muovien, erilaisia analyysejä, kuten ympäristöanalyysejä, kemiallisia, fysikaalisia ja rakenteellisia analyysejä, resistenssin analyysejä tai pinta-analyysejä.
Luonnontieteellinen tutkimus, johon sisältyy aineen, liikkeen, energian, voiman ja niihin liittyvien käsitteiden tutkimista.
Tietyllä alalla sovellettava ympäristöpolitiikka ja -lainsäädäntö.
Tekniikat, joilla arvioidaan materiaalien, tuotteiden ja järjestelmien ominaisuuksia aiheuttamatta vahinkoa, kuten ultraääni-, röntgen- ja etätarkastus ja -testaus sekä silmämääräinen tarkastus ja testaus.
Eri metallityyppien, kuten teräksen, alumiinin, messingin, kuparin ja muiden ominaisuudet, eritelmät, käyttötarkoitukset ja reaktiot erilaisiin valmistusprosesseihin.
Tulkita ja analysoida testauksen aikana kerättyjä tietoja päätelmien, uusien näkemysten tai ratkaisujen laatimiseksi.
Käyttää sellaisia ainetta rikkomattomia testausmenetelmiä ja -laitteita, jotka eivät aiheuta vahinkoa tuotteelle, kuten röntgenkuvausta ultraäänitestausta, magneettista hiukkastarkastusta, teollista tietokonetomografiaa ja muita, vikojen löytämiseksi ja valmistetun tai korjatun tuotteen laadun varmistamiseksi.
Tieteenala, jossa noudatetaan fysiikan, tekniikan ja materiaalitieteiden periaatteita mekaanisten järjestelmien suunnittelussa, analysoinnissa, valmistuksessa ja kunnossapidossa.
Analysoida materiaalien kykyä kestää lämpötilasta, kuormituksista, tärinästä ja muista tekijöistä johtuvaa rasitusta käyttämällä matemaattisia kaavoja ja tietokonesimulaatioita.
Hapettumisreaktioiden tunnistaminen metallissa ja korroosioasteen arviointi. Hapettuminen johtaa ruostumiseen, pistemäiseen korroosioon, rasitusmurtumiin yms.
Eri aineiden koostumus, rakenne ja ominaisuudet sekä niihin liittyvät prosessit ja muutokset; erilaisten kemikaalien käyttötarkoitukset, niiden vuorovaikutus, tuotantotekniikat, riskitekijät ja hävittämismenetelmät.
Puolijohteet ovat elektronisten virtapiirien keskeisiä komponentteja, joilla on sekä eristimien, kuten lasin, että johtimien, kuten kuparin, ominaisuuksia. Useimmat puolijohteet ovat piistä tai germaniumista valmistettuja kiteitä. Kun puolijohdeaineeseen lisätään seostamalla muita aineita, tulee kiteistä puolijohteita. Seostusprosessissa syntyneiden elektronien määrän mukaan kiteistä tulee joko N-tyypin puolijohteita tai P-tyypin puolijohteita.